Taso III, 5. tapaaminen: e-portfolio, arviointi ja palaute

Viidennenn koulutuspäivän aluksi luodaan katsaus opittuun ja kokeiltuun. Mitä eväitä sosiaalinen media antaan opetus- ja työtoiminnan kehittämiseen? Kolmannen tason koulutuksen tavoitteena on ollut antaa eväitä kolmeen tavoitteeseen. Koulutuksen jälkeen kurssilainen osaa:

• pedagogisesti ja viestinnällisesti mielekkäällä sekä luovalla tavalla yhdistellä eri sosiaalisen median palveluja oppimisympäristössä
• tuottaa multimediaa verkkoon sekä
• auttaa ja opastaa toisia opettajia tarvittaessa.

Keskustellaan vertaistyöskentelystä: avoin yhteisöllinen toiminta, kommentointi, palaute, yhteiskehittely ja näiden mahdollistaminen.

Tutustutaan muutamien esimerkkien kautta digitaaliseen portfolioon työtapana. Puhutaan arvioinnista ja sen kehittämisestä. Tarkastelussa itsearviointi, ryhmäarviointi ja vertaisarviointi.

Työpajassa: Palautelomake, kyselyt ja äänestykset, arviointimatriisi, keskustelutoimintojen hyödyntäminen.

Lopuksi työpajassa etätehtävän kommentointia sekä toiveiden mukaan myös kuvien ja videoitten käsittelyyn liittyvää ohjausta.

Someoppi-wiki.

Ei se muutos koskaan niin helppoa ole:

Taso III - välitehtävä: kuvan vieminen blogiin ja videopalveluiden arviointi

Tällä kertaa haasteenasi on viedä itse ottamasi kuva omaan blogiisi sekä rajata ja skaalata se sinne sopivaksi. Tarkastele myös Viddler ja Bambuser -palveluita ja arvioi niiden hyödyntämistä omassa ja työyhteisösi käytössä.

Taso III, 4. tapaaminen: Multimediatuotanto

Neljäs koulutuspäivä aloitetaan tarkastamalla etätehtäväksi saatu kollektiivinen miellekartta. Aamu aloitetaan miettimällä hetki mikä on videon rooli yleensäkin tämän päivän viestinnässä. Tämän jälkeen tutustutaan podcasteihin opetuksessa sekä live stream- ja videopalveluiden mahdollisuuksiin pedagogisina työvälineinä etenkin ohjauksen välineenä. Koulutuksen aineistot löytyvät koulutuspäivän jälkeen wikistä.

Työpajaosuudessa skaalataan ja rajataan kuvia sopivaksi webympäristöön käyttämällä Sumo Paint -palvelua.

Taso III, välitehtävä: yhteinen käsitekartta ja linkkien jako

Tässä etätehtävä tason III osallistujille, johon on pääsiäisen ansiosta varsin paljon aikaa. Seuraava tapaaminen on vasta 9.5.

Tehtävänä on osallistua aiheen työstämiseen ja jäsentämiseen yhteisessä käsitekartassamme ja kerätä linkkejä Diigo-ryhmäämme.

Joitain päiviä ennen seuraavaa tapaamista lienee ajankohtaista kirjoittaa omaan blogiin reflektiota näistä yhteistuottamisen välineistä.  Kun kirjoitatte omaan blogiinne tästä aiheesta, muistakaa linkittää kirjoituksestanne tähän artikkeliin (ei blogiin, vaan tarkasti tähän artikkeliin). Näin Edufeedr pystyy seuraamaan, että olette tähän ennakkotehtävään reagoineet.

Taso III, 3. tapaaminen: kollegiaalinen toiminta sosiaalisessa mediassa

Kolmannen koulutuspäivän aluksi tarkistetaan omien blogien tilanne ja toiminta, jonka jälkeen pureudutaan teoriaosassa yhteistoiminnan eri muotoihin verkossa: käydään läpi opetuksen suunnittelun perusteiden muutosta, mahdollisuuksia ja vertaistuotannon eri malleja työskentelyn pohjaksi.

Case-esimerkit etäluentona:

• Case wikikokous: AVO-hankkeessa ollaan kokeiltu erilaisia tapoja pitää verkkokokouksia. Ns. perinteisempien verkkokokousten sijasta, jotka on toteutettu jollakin verkkokokousjärjestelmällä (esim. Connect Pro), voidaan kokoustaa myös käyttämällä tekstipohjaisia välineitä. Kokouksen agenda voidaan suunnitella yhteisesti wikissä, ja kokouksen aikana käyttää jotakin keskusteluvälinettä yhteiseen keskusteluun.
• Case chat-seminaari: Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on käytetty chat-seminaaria perinteisen seminaarin korvikkeena, mikä on mahdollistanut etäosallistumisen seminaareihin.
• Case blogin ja Twitterin käytön yhdistäminen: Esimerkillä kuvataan työnjakoa eri välineiden kesken. Blogi sopii paremmin syvällisempään pohdiskeluun, kun taas Twitter mahdollistaa tiiviimmän ilmaisun. Miten välineitä käytetään tehokkaasti yhdessä ja siten että ne tukevat toisiaan?

Lisäksi taustaa sille, miksi välineiden integrointi ja informaation kanavointi on tärkeää - yleisesti ja erityisesti opetuskäytössä.

Työpajassa perehdytään sosiaalisiin kirjanmerkkeihin Diigo-palvelussa, Edufeedr-palveluun ja syötteenlukijaan tähtimallisen kurssin hallinnoinnissa, sekä erilaisiin yhteistoiminnan muotoihin.

Someoppi-wiki.

Taso III, 2. tapaaminen: some, verkostot ja vertaistuotanto

Toisen koulutuspäivän aluksi käydään läpi ennakkotehtävät sekä ensimmäisen koulutuspäivän anti. Tarkennetaan avoimiksi jääneitä kysymyksiä. Vastataan kurssilaisia pohdituttaneisiin asioihin. Lyhyt tilannekatsaus omien blogien kirjoittamiseen.

Teoriaosassa käsitellään verkostoitumista ja sosiaalisen median verkostoja oppimisen näkökulmasta, pohditaan opettajan ammatilliseen verkkoläsnäoloon liittyviä rajanvetoja sekä vertaistuotannon perusedellytyksiä, tavoitteita ja tuloksia.

Työpajassa perehdytään Twitteriin ja Facebookiin, joita voidaan soveltaa verkostoitumiseen ja vertaistuotantoon monin tavoin.

Someoppi-wiki.

Taso III, 1. tapaaminen: some-välineiden hyödyntäminen tähtimallissa

Ensimmäiseen III-tason opetuspäivään tulevat ovat jo perehtyneet ennakkotehtävän kautta erilaisiin some-toteutuksiin.

Teoriaosa

Päivän alkuosassa perehdytään pedagogisiin malleihin (kuten projektioppiminen, ankkuroitu opetus, yhteisöllinen, yhteistoiminnallinen, kulttuurinen, tutkiva, tutkiva ja kehittävä, portfolio-oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen). Mallit ovat opettajille varmasti jo tuttuja, mutta niiden mahdollisuudet some-välineiden osalta on hyvä käydä läpi.  Tutustumme myös käsitekarttojen avulla verkko-ohjaukseen ja siihen, miten se eroaa lähiopetuksen ohjauksesta.

Joanna Kalalahti (Tay) esittelee case-esimerkkien kautta blogien, wikien ja mikroblogien opetuskäyttöä.

Wikit:

• Elektroniikan komponenttiwiki (Jarmo Tanskanen, TTY), johon opiskelijat itse tuottivat aineistoa eri elektroniikan komponenteista.
• Lappeenrannan teknillisen yliopiston Code Camp -opintojakson wiki, johon opintojakson osallistujat dokumentoivat opintojakson harjoitustyöt ja liittävät harjoitustyössä syntyneet tiedostot raporttinsa liitteiksi.

Blogit: Erilaisia tapoja hyödyntää blogeja opetuksessa, esimerkiksi

• Helsingin yliopiston Geoinformatiikan kurssin blogi, johon kurssin opettaja tuotti tehtävänantoja, ja opiskelijat palauttivat tehtävät blogeihinsa, jotka oli linkitetty kurssiblogiin.
• Yläkoulun matematiikan opetuksen blogi, johon matematiikan opettaja kerää verkkoaineistoa, jota voidaan hyödyntää matematiikan opetuksessa (Pekka Kouri)
• TAMK:n koulutusohjelmien omat blogit joissa on esitelty koulutusohjelmiin liittyviä asioita, mm. kertomuksia ekskursioilta.

Mikroblogit:
Historian yliopisto-opetuksessa toteutettu Twitter-opetuskokeilu, jossa massaluentokurssille haluttiin saada aikaan enemmän keskustelua opiskelijoiden välille (Monika Rankin, University of Texas, Dallas). Kurssin Twitter-kanavaa voi käydä vilkaisemassa, vaikka se näyttääkin hyvin jäsentymättömältä mikroblogikeskustelun tapaan.



Opetuskokeilu on hyvin dokumentoitu, sen toteutuksen pääpiirteet käydään läpi.

Mikroblogeja voi käyttää myös taustakanavana seminaareissa (esim. Qaikun seminaarikannu on hyvä esimerkki tästä) tai vaikkapa toteuttaa seminaarin kokonaan mikroblogikeskustelun kautta. Tällöin voidaan jakaa opiskelijoille ennalta seminaariesitykset luettaviksi, ja tiettyyn ajankohtaan käydään seminaarikeskustelua sovitulla mikroblogikanavalla.

Mikroblogien kautta opettaja voi myös hyvin auttaa opiskelijoita pääsemään mukaan omien seurattavien asiantuntijoidensa kautta oman alansa keskusteluun.

Työpaja

Työpajaosassa rakennetaan tähtimalli osallistujien oppimispäiväkirjoista ja someoppi-wikistä. Tämä käytännön työ palvelee myös kurssin jatkoa, etätehtävien tekemistä ja muiden osallistujien toiminnan seuraamista.

Tason III koulutukset alkavat

Tason III ensimmäinen lähitapaaminen on 4.4. Huomatkaa ennakkotehtävät, jotka olisi hyvä käydä läpi ennen lähitapaamiselle tulemista.

"Miten sait blogisi kylkeen Twitter-laatikon?"

AVO-hankkeemme johdattaa sosiaalisen median työ- ja opetuskäyttöön. Meneillään on muutama laajempi koulutuskokonaisuus, joiden tarpeisiin olemme kokoamassa käsikirjawikiä. Rinnalla myös LeMill-palveluun tuotettuja sisältöjä.

Pyrkimyksenä on suodattaa liikoja rönsyjä pois ja tarjota sopivassa määrin toimintatapojen, rakenteiden ja pedagogiikan ymmärrystä sekä yksityiskohtaisempaa työvälineiden hallintataitoa. Sosiaalinen media on tolkuton viidakko ja tolkun ottamiseen tarvitaan raivaamista.

Jäsentäjiä alkaa kertymään. Oikein mieluisa löytö oli muutamia päiviä sitten Miikka Salavuon miellekartta sosiaalisen median pedagogiikasta. Nyt on myös saatavilla Miikkan pienempiin palasiin pilkkoma ppt-esitys:

Sosiaalisen median pedagogiikan miellekartta

View more presentations from Miikka Salavuo

Eilen olin kouluttamassa yhdelle opettajaryhmälle mm. käteviä lisäherkkuja someympäristöihin. Twitteriä emme ehtineet käymään läpi. Kurssilaisilla oli kuitenkin toiveita erityisesti Twitter-virran johtamisesta muille verkkosivuille. Samaa asiaa kyseltiin minulta tänään sopivasti Facebookin kautta. Niinpä lähti alkuun eilisen Wikispaces-opastelaarin rinnalle Twitter-helppimesta.

Twitter-vimpaimen luominen ei ole kovin mutkikasta, mutta ensimmäinen askel on kinkkinen. Linkki, josta vimpaimen luomiseen pääsee, on minimaalisen pienellä tekstillä piilotettu Twitterin näkymään. Kuvaruutua saa välillä lukea somepalveluissa kuin Piru Raamattua. Aina kannattaa kilauttaa kaverille, jos jumittaa. Kysyminenkin on taito. Somessa arvostetaan kysyjää. Kysymykset johtavat tutkimaan ja ihmettelemään ja siitä on lyhyt matka oppimiseen.

Someympäristön rakenteluopas

Rakenteilla opas opettajille someympäristöjen rakennesuunnitteluun.

Oppaassa kuvataan sosiaalisen median verkkopalveluista, joista eri tarkoituksiin voidaan rakennella avoin käyttöympäristö. Erikseen käsitellään informaation ohjaamista sekä opiskelijoiden roolia sisällöntuotannossa. Oppaan periaatteilla on parhaillaan syntymässä Pintakilta-sivustokokonaisuus teollisen pintakäsittelyn opettajille, opiskelijoille ja ammattilaisille.

Työpajapäivä: ensimmäinen sukellus someen

Ensimmäinen osio: käyttöönotto

Käyttäjäprofiili sosiaalisen median palveluissa
- luodaan tarvittavat käyttäjäprofiilit: Google, Wikispaces, WordPress, Wikipedia, Facebook
- käyttäjätunnus - salasana: tietoturva ja muistin apuvälineet
- profiili verkossa: käyttäjänimi, profiilikuva, identiteetin turvaaminen, yksityinen- ja työminä

• Sosiaalisen median käyttöehdot, mitä jokaisen tulisi vähintään tietää ottaessaan opetuskäyttöön yleisiä verkkopalveluita

• http://www.edu.fi/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa

Toinen osio: blogi

Blogipalvelun valinta: ominaisuudet Blogger, Posterous ja WordPress
Blogin käyttömahdollisuudet ja integrointi, käytännön esimerkkejä

• http://www.opettajantekijanoikeus.fi
• http://tarmo.fi
• http://opeblogi.blogspot.com
• http://blogi.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi

Blogin perustaminen (Blogger tai WordPress)
Yhteistyöharjoitus blogissa
Miten eteenpäin blogin työstämisessä? Eväitä jatkoon: Viisautta blogin käyttöön.

Kolmas osio: wiki

Wikipalvelun valinta: ominaisuudet Wikispaces, MediaWiki
Wikin käyttömahdollisuudet ja integrointi, käytännön esimerkkejä
Wikin perustaminen (Wikispaces)
Yhteistyöharjoitus wikissä
Vaihtoehtona Etherpad (tieke Muistio – EtherPad myös mahdollista asentaa koulun omalle koneelle)

• http://muistio.tieke.fi
• http://docs.google.com
• http://www.wikispaces.com
• http://sometu.wikispaces.com

Miten eteenpäin wikiin työstämisessä? Eväitä jatkoon: Viisautta wikin tekoon.

Neljäs osio: oma oppimisprojekti

CC-lisenssin valitseminen ja liittäminen blogiin ja wikiin

• Prezi-esitys julkaisijan näkökulmasta: http://tarmo.fi/blog/2009/12/avoimen-lisenssin-valitseminen-prezi-esitys/
• Toikkanen & Oksala (2011): Opettajan tekijänoikeusopas.

Perustietoa media-aineiston julkaisemisesta
Verkkopalveluiden integrointi
Oman projektin suunnittelu, aikataulu, osaamistarpeiden kuvaus
Koulutuksen jatkotyöskentelyn sopiminen

Viides osio: informaation kanavointi ja ohjaus

Mitä on syöte ja mitä sillä voidaan tehdä?

• tässä suomeksi tekstitettynä RSS in Plain English: http://dotsub.com/view/10dba280-5a40-4d27-97c6-f35ca8722923

Widget, gadget, embedding - eli miten sisältöä ohjataan ja upotetaan?
Syötteenlukija opetus- ja ohjaustyössä informaatiokuorman vähentäjänä
Sosiaaliset kirjanmerkit: asiasanapilvet ja linkkilistat
iGoogle henkilökohtaisena käyttöliittymänä
Lukijan käyttöönotto: Google Reader (käytön aloittaminen, kurssiblogin syötteen tilaaminen + pari muuta hyvää syötettä)

• http://reader.google.com

Jatkotyöskentely

Jatkotyöskentelyyn kuuluu kaksi puolen päivän koulutusta sekä etäohjaus Adobe Connectilla ja koulutuksen blogin kautta. Jatkokoulutuspäivinä opetellaan mediasisällön jakamista ja upottamista (mm. video- ja audiotiedostot) – tarpeiden mukaan.

Otamme haltuun, kirjaudumme, perustamme

Voisiko olla selkeää? Miksi asiat hajautuvat niin moneen paikkaan? Mikä olisi se yksi somepaikka? No, ei sitä ole. Ihmiset liikkuvat eri paikoissa. Eihän reaalimaailmassakaan ole saatu yhteen kirjastoja, ravintoloita, kirkkoja ja rautatieasemia – esimerkiksi.

On siis lähdettävä liikkeelle tavoitteista ja tarkoituksista: mikä väline ja mikä tila toimii kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen.

Tässä blogissa jaetaan yhteen koulutusprosessiin liittyviä vinkkejä ja opasteita. Aloituksena Pulahdus sosiaaliseen mediaan eli yleisesittely ja käsitteellinen hahmotus.